Kultarannan katveessa

Täytyy kertoa mukavia juttuja, joihin olen kävelyreissuillani törmännyt. Kerran tässä keväisellä lenkillä näin sellofaanin kiedotun narsissin yksinäisenä hautausmaan reunalla kävelytien varrella. Katsoin kaksi kertaa ja sitten huomasin paketissa lapun, nostin kukan ja katsoin mitä lapussa lukee. Siinä luki, olen yksinäinen narsissi, vie minut kotiisi ja kuvaa. Kerro somessa mistä minut löysit. Olin iloinen tällaisesta löydöstä ja tietysti vein kukan kotiini muiden narsissien seuraksi. Aluksi en tiennyt mistä tässä oli kysymys, mutta sitten sain tietää, että tämä on valtakunnallinen tempaus. Aika hauska! Toisen kerran kävelyllä aloin huomaamaan erilaisia maalattuja kiviä. Kuvasin muutaman ja seuraavana päivänä lähdin bongailemaan lisää kiviä ja niitä löytyikin paljon. Kivet oli maalattu kauniiksi ja niihin oli kirjoitettu tervehdyksiä. Nämä kivet oli naanatlilaisten nuorten tempaus. Ihania yllätyksiä voi löytää, kun ulkoilee paljon ja pitää silmänsä auki! Ja Naantali, jos mikä kaupunki...

Olemme pääsiäisessä ja tänään on lankalauantai. Aurinko paistaa, jäät ovat lähteneet merestä, mutta hieman viileää on. Auringossa tuulettomalla paikalla on lämmintä, mutta toppatakkia vielä tarvitaan ja pipokin on ihan paikallaan päässä. Oli mukavaa, kun lapset puolisoineen olivat luonani. Syötiin karitsan sisäfilettä hyvin marinoituna ja grillattuna. Oli valkosipuliperunoita ja uunijuureksia ja vaikka mitä herkkuja ja jälkiruuaksi pääsiäiskakkua. Taas huomasi kuinka mukavaa on kokoontua yhteen tällä pienellä porukalla, yhdessä syöminen ja kuulumisten vaihtaminen, kaikki tämä on juhlaa minulle. Voi kunpa saataisiin elämä taas normaaliksi ja voitaisiin tavata enemmän myös ystävien kanssa ja miten ihanaa olisi istahtaa katukahvilaan tai mennä kuuntelemaan elävää musiikkia. Pääsiäinen vielä jatkuu, vielä kaksi päivää ja mitäköhän mukavaa vielä tapahtuu. Jos ei mitään muuta ihmeellistä niin aina kun menen koirani kanssa Naantalin rannoille kävelemään niin aina siellä on jotain katseltav...