Kultarannan katveessa

Helmikuinen Naantali on tarjonnut kaikkia sääilmiöitä lukuunottamatta lunta ja perinteistä talvea. Melkein joka päivä on satanut, mutta aina välillä aurinko näyttäytyy jostain pilven raosta. Joskus tuuli on jopa vienyt pilvet kauas pois ja auringonlasku on ollut mitä kaunein. Päivä on pidentynyt ja illat ovat valoisampia, se jos mikä piristää! Muumit heräsivät talviunestaan tällä viikolla. Kysyin eräältä taaperolta, että oliko ne kaikki Muumit siellä kotona Muumilaaksossa ja olihan ne olleet. Mukavaa, että Muumimaailma avaa ovensa myös talvella. Omat päivittäiset kävelylenkit kulkeutuvat aina rantapoluille. On sää mikä tahansa niin meri on aina kaunis! Vaikka kuinka tuulee ja myrskyää niin en millään saa silmiäni irti tyrskyistä. Tyynellä säällä sielu lepää meren sinessä.  Merellä on uskomaton vaikutus! Nunnalahden uimaranta kirkon takana poukamassa on vetänyt minua puoleensa koko talven. Olen seurannut talviuimareita - miten rohkeasti ja määrätietoisesti he laskeutuvat alas...

Tänään ystävänpäivänä aurinko on paistanut ja myös lämmittänyt Naantalissa. Olen kävellyt koiraystäväni Vilin kanssa 14 km! Siihen mahtuu tietysti monta lenkkiä :) Tänään olen miettinyt ystäviäni. Ystäviä vuosien takaa, kouluajoilta, työkavereista muodostuneita ystävyyksiä, niitä ystäviä jotka ovat säilyneet läpi koko elämän ja niitä jotka ovat jostain syystä kadonneet. Lapsuudessani muutin usein paikkakunnalta toiselle isäni työn vuoksi. Aina kaverit jäivät ja uusia tuli,  mutta sydänystävät jäivät. Tuntuu ihmeelliseltä miten 10-vuotiaana solmittu ystävyys, paikkakunnalta poismuutto ja satojen kilometrien etäisyys kaikkina tärkeinä vuosina on kaikesta huolimatta säilyttänyt ystävyytemme yli 50 vuoden ajan, kiitos sinulle siitä Pirkko! Mietin myös koulukavereista vanhemmalla iällä syntyneitä ystävyyksiä. Joidenkin kanssa kanssakäyminen on pysynyt tiiviinä koko elämän. Oli vuosia, kun perheitä perustettiin, oli kiire töissä ja kotona, mutta aina on rako löytynyt ystäville. Ki...

Taas on kuljettu ympäri Naantalia, rantapolkuja pitkin kylpylän nurkille ja kunnon kierros vielä leirintäalueen kautta kotiin. Aikamoista lenkkeilyä pienelle koira-pojalle, kilometrejä kertyi yhden lenkin aikana 8. Täytyy sanoa, että Naantalin Camping-alue on todella kauniilla paikalla. Pieniä mökkejä on pitkin rinnettä.  Paikka on siisti ja mukavasti kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista. Kaupunkiin päin kävellessä kallioilta on huikeat näkymät merelle! No mutta mikä se "ahaa" juttu sitten on? No se on nämä ihmiset tässä kaupungissa! Tuon 8 kilometrin kävelylenkin aikana voin valehtelematta sanoa, että jokainen vastaantulija tervehti tai sanoi jotain tai jäi juttelemaan toviksi ja se on minusta ihanan ihmeellistä! Kiinnitän siksi tähän asiaan kovasti huomiota sillä olen huomannut suuria eroja vastaantulijoiden kohdalla eri paikkakunnilla. Olen elämäni aikana kulkenut Suomea ristiin rastiin ja asunut monissa eri paikoissa. Minulla on savolaiset sukujuuret ja nuoruute...

Reipasta menoa täällä! Keskimäärin 12000 askelta joka päivä. Kuntosalilla pari kertaa viikossa ja kerran viikossa uintia. Kyllä tällä menolla kunto hyvänä pysyy eikä kilojakaan pääse kertymään. On se merkillistä miten kovapäinen ihmisen pitää olla! Aina joka puolelta olen kuullut,  miten vettä pitäisi juoda vähintään 2 litraa päivässä.  Tähän ikään minunkin piti ehtiä ennen kuin veden juonnin merkityksen tajusin. Olen virkeämpi ja aikaansaavampi ja aineenvaihdunta toimii entistä paremmin. Kun vesi on kauniissa lasikannussa sitruuna-, appelsiini- tai kurkku siivuilla esille pantuna niin se houkuttelee juomaan! Kokeilepa vaikka! Tein taas kakun, mutta kyllä kakkua syödä saa kun liikkuu :) Tein juustokakun oloisen kakun, mutta siinä ei ole juustoa vaan piimä/kermavaahto täyte keksipohjalla. Kakku on tehty pieneen irtopohjavuokaan. Hyvä ystäväni tuli päiväkahville seurakseni, mutta pienestä kakusta meni vain puolet, vielä jäi syötävää.

Jouluinen Naantali   henkii tunnelmaa. Vanhan kaupungin kapeilla kujilla talojen ikkunoista tuikki kauniit jouluvalot. Pikku putiikit olivat joulun aikaan auki. Putiikeista saattoi tehdä ihania joululahjahankintoja läheisille. Talojen yleensä suljetut portit avautuivat ohikulkijoiden iloksi. Asukkaat halusivat omilla tunnelmavalaistuksillaan ilahduttaa hämärässä kulkijoita. Kynttilät paloivat ikkunoilla ja joulukuusissa. Pihojen valaistukset olivat toinen toistaan kauniimpia. Itsenäisyyden puistossa Mannerheiminkadun varrella valaisi joulukuusi ja kaunis seimi muistutti joulun sanomasta. Jouluaattona museon portailta Naantalissa julistetaan oma joulurauha. Naantalilaiset kokoontuivat tähän tilaisuuteen sankoin joukoin, trumputtajakin tuo kesäinen rummun lyöjä oli paikalla. Ravintola Trapin jouluvalot ovat omaa luokkaansa. Valojen määrässä ei ole säästelty. Trapin piha on viihtyisä paikka talvellakin poiketa glögille tai viinilasilliselle. Paikka on talvella auki perjantai j...

En tiedä mistä tämä energia minuun pulppuaa? Onko sen saanut aikaan paikkakunnan vaihdos pääkaupunkiseudulta Naantalin idylliin? Vai olisiko syynä elämän muutos ja tämä vapaus - nyt on aikaa tehdä niitä asioita joita töissä ollessa ei ehtinyt tehdä. Villasukkia syntyy siinä sivussa, kun ajatukset juoksee jo seuraaviin ideoihin :) Uuden kodin sisustaminen on ollut ihanaa ja palkitsevaa. Mietin pitkään tason hankintaa, kiersin kauppoja ja sopivaa tasoa vaan ei löytynyt. Tiesin tarkkaan minkälaisen haluan joten päätin, että teen sen itse. Lopulta olin sen suunnittelija ja ystävät tulivat toteuttamisapuun ja betonin valajiksi. Itse maalasin ja huippu hienohan siitä tuli! Leipominen ja erityisesti kakkujen tekeminen ja koristeleminen on mukavaa. Siksipä niin mielelläni toivonkin ystäviäni vieraakseni.

Kevään tulo Naantalissa oli aisteja herättävä kokemus. Veneet lisääntyivät rantaan päivä päivältä ja maali tuoksui, kun terasseja kunnostettiin kesäkuntoon. Narsisseja oli jokaisen talon rappusia koristamassa. Kesäkuukausina ihanat ystäväni kävivät luonani vieraisilla ja Naantali näytti parhaat puolensa vieraille. Kultarannan puutarha, rantojen ravintolat, terassit ja rannat houkuttelivat vieraitani. Vanhasta kaupungista tunnetun Naantalin kupeessa olevia muita merellisiä kohteita ovat myös Rymättylä, Taivassalo ja Merimasku. Rymättylän Röölän sillisataman kupeessa kävin tutustumassa paikalliseen omenaviinin valmistukseen. Rymättylästä tulee kauppoihin myös ensimmäiset uudet perunat.

Kaksi vuotta sitten keväisellä meren jäällä kävellessäni minulle tuli voimakas tunne, että tämä pieni idyllinen kaupunki tulee olemaan minun kotikaupunkini. Kun eläkkeelle jääminen tuli ajankohtaiseksi, aloin etsimään asuntoa Naantalista. Pääkaupunkiseutu jäi taakse ja nyt uutena naantalilaisena ihailen joka päivä tämän kaupungin kauneutta, meren läheisyyttä ja ihania auringon nousuja ja laskuja. Näissä kuvissa jää kantaa, tänä vuonna maisema on hieman toisenlainen. Nurmi viheriöi ja talojen pihoissa narsissit puhkeavat kukkaan jo tammikuussa.

Tällä viikolla olen kävellyt näissä maisemissa kymmeniätuhansia askeleita, leiponut ja taas kävellyt :)

Olen Helena Honka vähän aikaa sitten pääkaupunkiseudulta Naantaliin muuttanut uudisasukas. Työvuodet ovat vaihtuneet historian ja luonnon silmiä hivelevän kauniiseen maisemaan. Meren rannan kauneus eri vuodenaikoina ja joka päivä pakottaa minut ja parhaan ystäväni Vilin jokapäiväisille lenkeille. Näistä lenkeistä ja maisemista tulette kuulemaan ja näkemään.